Learn to love yourself.

Hei.

Tällä hetkellä mä oon kotona, sairastamassa. Mä olin eilen jo vähän kipee ja MULLA OLI VIELÄ EILEN SYNTTÄRIT!! Kyllä, olen nyt virallisesti fabulous fifteen. Eilen syötiin intialaista ruokaa, katottiin leffaa, syötiin paljon herkkuja ja käytiin koiran kanssa kävelyllä. Kuulostaa aika normaalilta syntymäpäivältä, mutta tykkään ihanista yksinkertaisista asioista. Sain kivoja synttärilahjoja, mutta ei puhuta siitä nyt, vaan mennään itse aiheeseen.

Postauksen aihe on itserakkaus. Ei sellainen itserakkaus, että käsitys täydellisestä ihmisestä on peilikuva itsestänsä. Tarkoitan itserakkautta, mikä kuuluu olla kaikilla. Itse opettelen vasta rakastamaan omaa itseäni sen takia postauksen nimi on "Learn to love yourself". Se on opettelua. Se on osa itseäsi. Itse olen melko epävarma itsestäni, varsinkin omasta painostani. Yhdessä vaiheessa puntarista tuli vähän liiankin tuttu ja katsoin puntarissa olevaa numeroa pitkään. Olen onneksi päässyt siitä eroon ja en enää välitä, vaikka saatankin syödä vähän epäterveellisesti. Kerran eräs poika tuli sanomaan minulle päin naamaa, että olen läski. Se sana pyörii usein päässäni, mutta välillä unohdan ja paiskaisen henkisen nyrkkini pöytään ja sanon itselleni "Ethän ole". Toisinaan se sana läski tulee takaisin ja en unohdakkaan sitä niin helposti. Sen takia opettelen vasta rakastmaan itseäni, koska sen sanan ei pitäisi tulla koskaan enää mieleeni. Olen myös epävarma luonteestani. Pelkään, että muut pitävät minua outona. Esimerkiksi mun kaverit ei pidä mua outona, koska me ollaan outoja yhdessä, mutta olen aina pelännyt ulkopuolisten mielipiteitä itsestäni. Pelkään arvostelevia katseita ja ahdistun niistä helposti. Katson välillä itseäni peilistä ja saatan joskus itkeä, koska näky kuvottaa minua. Tänä vuonna otin tavoitteeksi "Olla tyytyväinen itseeni". Itserakkauteen minulla on luultavasti pitkä matka, mutta tämän postauksen kirjoittaminen ja sen ääneen sanominen on askel sinne päin. Yksi hyvä puoli epävarmuudessa on ollut ja se on erilaisuuden arvostaminen. Arvostan ihmisiä joilla on rohkeutta sanoa omia mielipiteitänsä ja pukeutua kuinka he haluavat. Erilaisuuden hyväksyminen ja sen arvostaminen on erittäin tärkeä asia. Olen törmännyt ihmisiin, jotka eivät arvosta sitä, vaan tuomitsevat ja se ei ole oikein. Jotkut ihmiset nauravat ja jotkut haukkuvat, mutta se yleensä tarkoittaa sitä, että he eivät itse ole täysin itsevarmoja tai sitten he käyvät läpi elämässään jotain niin vaikeaa, että he etsivät syypäätä ja kohdistavat vihansa muita kohti. Toisten tuomitseminen ei vie elämässä eteenpäin ja mielestäni kaikkien pitäisi tajuta se. 

Tänä vuonna haluan oppia löytämään oman tyylini, kävelemään itsevarmasti One directionin keikalle, vaikka päälläni olisi perunasäkki. Haluan olla enemmän suvaitsevaisempi muita kohtaan ja olla oma itseni. Haluan käyttää shortseja kesällä, vaikka reiteni olisivat leveät. Kaikista eniten haluan olla tyytyväinen itseeni. En halua enää väittää vastaan kun saan kohteliaisuuksia. Tavoitteeni on aika suuri, mutta yritän parhaani. Kehotan teitä kaikkia olemaan tyyyväisiä itseenne, vaikka se tuntuisikin harppaukselta alligaattori meren yli, yrittäkää. Jos minä pystyn, te pystytte myös.

Otan kommentit käyttöön tälle postaukselle. Kertokaa teidän epävarmuutenne jos haluatte ja pitäkää pää pystyssä, vaikka mitä tapahtuisi  :)

Nina. xxx